Poika lomailee kotona: kesän tokaloma

Hän ei koskaan myönnä, että viihtyy hyvin, jopa paremmin nuorisokodissa kuin kotonaan. Huomasin sen viikonloppuna siitä, että vaikka poika tuli viikon lomalle perjantaina, niin jo lauantaina meni nuorisokotiin takaisin yöksi. Heillä järjestettiin koko yön kestävä leffamaraton, jolle hän halusi osallistua. Mielestäni on Ihanaa huomata, että hän haluaa välillä tehdä jotakin muualla, olkoonkin sitten ”vain” kakkoskodissa.

Isä on myös jo lomalla, joten toiveena olisi, että pojat keksisivät jotakin yhteistä tekemistä. Muuten menee pojan koko loma sisällä koneella istuskeluksi. No, onhan tässä jo pientä ”äksöniä” havaittavissa, kun pojat kävivät lauantaina Hyvinkäällä seuraamassa motocrossin mm-kisojen aika-ajoja. Keskiviikoksi poika pyysi meitä häipymään kotoa alkuillaksi, jotta hän voisi tavata erästä tyttöä. En olisi millään halunnut vielä työpäivän päätteeksi nyhjätä kaupungilla, mutta annoin periksi, kun asia selvästi oli tärkeä hänelle. Pakkohan sitä oli vähän nurista työpäivän pituudesta ja siitä, että mikä vika meissä vanhemmissa oikein on, kun ei kehdata esitellä tyttökaveria meille. Ensi kerralla en enää luvannut poistua maisemista, vaan toivoin, että poika esittelisi neitokaisen meille. Lupasin, etten nolaa häntä… ainakaan pahemmin.

Huonompi puoli tässä tyttöasiassa nuorisokodin kannalta on se, että luulen tytön olevan pojan ”sisko” sieltä nuorisokodista. Tällaista viestiä olen sieltä saanut. Tyttö on jo täyttänyt 18 vuotta ja muuttaa lähitulevaisuudessa omaan asuntoon. Siihen saakka seurustelu on kielletty. Hetkiseksi tuli mieleen, että mikäs puuma se siellä meidän pientä vikittelee, kun ikäeroa on kaksi vuotta väärään suuntaan. Sitten mietin omaa nuoruuttani ja muistin, että eihän se ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun seurustelin itseäni nuoremman pojan kanssa. Poikani vaan on niin kokematon vielä ja tyttö varmasti jo ehtinyt kaikenlaista. Vaan joskushan se on aloitettava. Valmistelen tässä juuri rentoa ja letkeää puhetta kukista ja mehiläisistä ja kortsuista… muahhah!  

Mietin tässä myös, että pitäisiköhän minun kertoa eteenpäin pojan ohjaajille, ketä epäilen pojan tapaavan. Toisaalta tiedän, miten ihanaa hänestä varmaan on, kun on ihastunut ja haluaa olla toisen lähellä ja keksiä yhteistä tekemistä.

Torstaina isä ja poika ovat suunnitelleet lähtevänsä mummon ja vaarin mökille pariksi päiväksi. Ottavat mukaan motocross-pyörät ja piipahtavat jollain radalla samalla reissulla vähän treenaamassa. Ah, lähtisivät vaan, niin olisi meikälikalla pari kesäleskipäivää ilman velvoitteita. No, koiravelvoitehan on ja pysyy, mutta sen kanssa on mukava ollakin ihan kahdestaan. Sitten onkin pojan loma jo lopussa ja paluu nuorisokotiin edessä. Onneksi sen jälkeen meillä on vielä yksi lomaviikko tiedossa, kun itsekin olen lomilla.

Mies ja minä menemme leffaan keskiviikkona. Olisikohan sitäkään tehty, jos ei poika olisi tarvinnut ”omaa tilaa”?