Tutustuin kyseiseen kirjoitukseen täällä:
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=814154075302734&set=a.447602891957856.126300.100001244464721
Ja Stara-lehti uutisoi näin:
http://www.stara.fi/2014/09/15/huostaanotetun-karmaiseva-kertomus-leviaa-somessa/
Ja vielä Iltalehti:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014091618668116_uu.shtml
Itsellä heräsi tästä paljonkin ajatuksia ja mielipiteitä, mutta kirjoitan niistä toisen kerran. Ehkä täydennän tätä puheenvuoroa myöhemmin.
--------------
Lisäys 27.9.2014
Minun poikani on nuorisokodissa ja oma kokemukseni on ollut yksinomaan hyvä. Meitä vanhempia ja poikaa on mielestäni kohdeltu koko ajan asiallisesti. Poika on alkujärkytyksen jälkeen viihtynyt nuorisokodissa hyvin. Hän pääsee sieltä kotilomille ihan milloin vaan, kun sovitaan. Meillä kotilomat ovat vakiintuneet viikonloppuihin joka viikko. Häntä kannustetaan itse löytämään tarkoitus elämälleen ja tekemään omat tulevaisuudensuunnitelmansa.
Elämä tulee muuttumaan radikaalisti, kun poika ensi keväänä täyttää 18 vuotta. Vielä emme tiedä, palaako hän kotiin vai muuttaako omilleen. Nuorisokodissa häntä kannustetaan voimakkaasti hakeutumaan itsenäiseen elämään ja olen taipumassa heidän kannalleen.
Ainoa miinuspuoli, joka koskee koko sosiaalitointa ja nuorisokotia on henkilökunnan suuri vaihtuvuus. Aiemmin, kun olimme sosiaalitoimen asiakkaina, pojan sosiaalityöntekijä vaihtui muutaman kuukauden välein. Nyt poika on ollut nuorisokodissa 1,5 vuotta ja omaohjaajat(2 kpl) ovat vaihtuneet usein ja pojalla on ollut nyt yhteensä 5 eri henkilöä omaohjaajana.
Keski-ikäisen naisen ja ikuisen äidin rutinoita ja elämänkerrontaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti