Vappu oli ja meni ilman seremonioita. Olisi toisaalta ihanaa, että olisi pippaloita, joihin osallistua tai edes jotain toistuvia perinteitä, vaan kun ei. Kotona oltiin koko porukka: poika dataili huoneessaan ja isäntä ja minä grillattiin. Katottiin telkkua ja mentiin ajoissa nukkumaan. Seuraavana päivänä huomasin Facebookissa, että kyllä ne kaverit kaikenlaista hauskaa oli tehneet. Toisaalta sää oli niin kylmä, etten ehkä olisi halunnut kylmettää itseäni Mantalla tai Kaivarissa. Ja onhan aina ENSI VAPPU!!! Ryhdistäydynkö siihen mennessä jää nähtäväksi.
Tänään on kuitenkin kivaa tiedossa. Tapaan pari ystävääni lounaan ja juoruilun merkeissä. Heitäkään en ole tavannut kuukausiin. Mihin se aika oikein menee? Jonnekin mustaan aukkoon. Kohta ollaan viisikymppisiä akkoja, joista minä en ole ehtinyt tekemään mitään, kun kaikki aika vain hupenee jonnekin... Mutta kiva tavata heitä kuitenkin ja kuulla viimeisimmät kuulumiset. Ehkä samalla käyn shoppamassa itselleni kunnollisen harjakihartimen ja muita hiustuotteita. Viimeksi kampaajalla käydessäni kampaaja mokasi värjäyksen kanssa ja joutui tekemään sen kahteen kertaan. Vaikka hän teki kaikkensa pelastaakseen värin, jäivät hiukseni todella kuivaan kuntoon. Luulen, ettei siihen auta kuin leikata hiukset lyhyiksi. Tähän kuivuuteen pitäisi löytää jokin tehoseerumi...
Ennen kuin leikkautan hiukset lyhyiksi, pitäisi laihtua...ikuisuusongelma...
Keski-ikäisen naisen ja ikuisen äidin rutinoita ja elämänkerrontaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti