Meidän miniperhe kokoontuu jälleen tänä jouluna meille.
Poika saapuu jo tänään ja viipyy toivottavasti Tapaninpäivään saakka. Äitini ja
hänen uusivanha koiransa tulevat huomenna ja viipyvät myös monta yötä. Neljä
henkeä meitä on ja lisäksi se karvainen kaveri.
Joulunaika aiheuttaa paineita monessa perheessä ja kun kokoonnutaan yhteen pitkiksi ajoiksi pitkästä aikaa, saattaa yhteentörmäyksiäkin tulla. Itse olen päättänyt, että minulle ei näin käy. Ehdimme vääntää kättä pojan kanssa sitten arkena. Jos tulee tiukka paikka, hengitellään ja lasketaan sataan.
Odotan joululta hämäränhyssyistä, rauhallista ja hyväntuulista oleilua. Siinä sivussa vähän saunomista, syömistä ja lahjojen antamista.
Monena jouluna on jo miltei perinteeksi muodostunut se, että sairastun tavalla tai toisella. Ruoansulatushäiriö, flunssa ja kihtikohtaus on jo koettu. Se kai johtuu siitä, että kroppa siirtyy jonkinlaiseen lomamoodiin ja vastustuskyvylle käy samoin.
Jouluaskareista siivous, lahjojen paketointi, kuusenkoristelu ja vierashuoneiden laitto on jo hoidettu. Edessä on vielä kilometrin mittaisen ostolistan ruokien haku ja kinkun paisto. Kaupoilla käynnistä en niin välitä, mutta kinkun valmistumisen odottelu on IHANAA. Kinkku pitää laittaa uuniin illalla niin, että pitkin alkuyötä sitten juostaan kurkkimassa koska se valmistuu. Paistamisen loppuvaiheessa kotiin leviää herkullinen jouluinen kinkun tuoksu.
Hiukan huvittavaksi joulun tekee se, että ruokailemme puutarhapöydältä tänä vuonna. Laitoin joskus marraskuun alussa ruokapöytämme myyntiin Toriin kuvitellen, ettei sitä kukaan osta. Toisin kävi: joku haki sen pois jo seuraavana päivänä! Ruokapöytä tilattiin marraskuun lopussa ja sen piti saapua meille jouluun mennessä. Eipä saada pöytää meille ennenkuin tammikuun puolivälissä. Tämän sain tietää, kun huvikseni varmistelin toimitusaikaa keskiviikkona. Raijasimme siis pöydän ja tuolit takapihaltamme suihkuun (linnunkakat pois) ja naamioimme kalusteet pehmusteilla ja pöytäliinalla.
Entäpä jos purjehtisi joulun läpi löysässä yöpaidassa, aamutakissa ja pehmoisissa tohveleissa?
Ihanaa joulua kaikille!
ps. perästä kuuluu sitten, miten hyvin muistin noudattaa omia toiveitani ja ohjeitani…
Joulunaika aiheuttaa paineita monessa perheessä ja kun kokoonnutaan yhteen pitkiksi ajoiksi pitkästä aikaa, saattaa yhteentörmäyksiäkin tulla. Itse olen päättänyt, että minulle ei näin käy. Ehdimme vääntää kättä pojan kanssa sitten arkena. Jos tulee tiukka paikka, hengitellään ja lasketaan sataan.
Odotan joululta hämäränhyssyistä, rauhallista ja hyväntuulista oleilua. Siinä sivussa vähän saunomista, syömistä ja lahjojen antamista.
Monena jouluna on jo miltei perinteeksi muodostunut se, että sairastun tavalla tai toisella. Ruoansulatushäiriö, flunssa ja kihtikohtaus on jo koettu. Se kai johtuu siitä, että kroppa siirtyy jonkinlaiseen lomamoodiin ja vastustuskyvylle käy samoin.
Jouluaskareista siivous, lahjojen paketointi, kuusenkoristelu ja vierashuoneiden laitto on jo hoidettu. Edessä on vielä kilometrin mittaisen ostolistan ruokien haku ja kinkun paisto. Kaupoilla käynnistä en niin välitä, mutta kinkun valmistumisen odottelu on IHANAA. Kinkku pitää laittaa uuniin illalla niin, että pitkin alkuyötä sitten juostaan kurkkimassa koska se valmistuu. Paistamisen loppuvaiheessa kotiin leviää herkullinen jouluinen kinkun tuoksu.
Hiukan huvittavaksi joulun tekee se, että ruokailemme puutarhapöydältä tänä vuonna. Laitoin joskus marraskuun alussa ruokapöytämme myyntiin Toriin kuvitellen, ettei sitä kukaan osta. Toisin kävi: joku haki sen pois jo seuraavana päivänä! Ruokapöytä tilattiin marraskuun lopussa ja sen piti saapua meille jouluun mennessä. Eipä saada pöytää meille ennenkuin tammikuun puolivälissä. Tämän sain tietää, kun huvikseni varmistelin toimitusaikaa keskiviikkona. Raijasimme siis pöydän ja tuolit takapihaltamme suihkuun (linnunkakat pois) ja naamioimme kalusteet pehmusteilla ja pöytäliinalla.
Entäpä jos purjehtisi joulun läpi löysässä yöpaidassa, aamutakissa ja pehmoisissa tohveleissa?
Ihanaa joulua kaikille!
ps. perästä kuuluu sitten, miten hyvin muistin noudattaa omia toiveitani ja ohjeitani…
2 kommenttia:
Ihanaa oli huomata, että sinulta oli tullut postaus! Miten joulu meni ja miten jakselet? Entäs mikä on pojan tilanne nyt? :)
Joulu meni hienosti ja rauhallisesti. Perheen parissa ja rakkaiden ystävien kanssa. Pojan tilanne lienee ihan hyvä, koska en muutakaan ole nyt kuullut. Meillä pätee "no news is good news" -periaate :)
Lähetä kommentti