Pojan yksinäisyys näkyy Facebookissa

13.1.2014:"Mulla ei kirjaimellisesti ole muuta elämää kun pelaaminen, internetselain, notepad ja nukkuminen. 1,5/5"
Kommentit:
FB-kaveri 1: - "Entas motocross ja syominen ? Nostaa ainakin 2/5: en"
Pojan kommentti: - "niin kesalla. ja joo syominen mutta sen mainitseminen kuulostaa aika laskilta. 2/5 kesasin."


18.1.2014:
"Ois kiva jos mulla olis kavereita"
Kommentit:
Pojan lisäkommentti: - "niinkun ihan oikeesti kun ei oo ollut ala-asteen jalkeen"
FB-kaveri 2: - "on sul"
Pojan kommentti: - "ai jos oon aina melkeen yksin? joo, pelkka virtuaalinen kanssakayminen ei riita mulle. en oo muualla "tekemisissa" ihmisten kanssa kun netissa."
FB-kaveri 2: - "haha vooi Xx <3"
Pojan kommentti: - "no mita"
FB-kaveri 2: - "en tiiä, tuut joku pv moikkaa meit! :D"
Pojan kommentti: - "nii saa naha tapahtuuko niinkaan"
FB-kaveri 2: - "miks ei? :D"
Pojan kommentti: - "koska kummiskin unohat niinkun kaikki muutkin aina."
FB-kaveri 2: - "no enhän mä ny sinua!"
FB-kaveri 3: - "tuu joku pv UJ"
FB-kaveri 4: - "http://www.youtube.com/watch?v=nTqT5x4CFuE "
FB-kaveri 5: - "No voihan masis. Jos niitä kavereita on pakko olla, hanki vaikka mielikuvituksellisia. Ei ainaskaan unohtelis sua, vaan toisinpäin. :X"

FB-chat minun ja pojan välillä 19.1.2014:Minä:
Moikka Poika! Mulla tuli surullinen olo sun puolesta, kun olit yöllä laittanut tuon kaveri-päivityksen. Älä kiltti suutu mulle, että lähetän tämän viestin. Huomaatko, että siellä on nyt ainakin kaksi potentiaalista ystävää kommentoinu? 2 ja 3. Mikä estää sua nyt tai ens viikolla soittamasta niille ja kerrot, että haluat mennä niillä käymään. Sanoisit, että "keittäkää kahvit!!!", jooko?

Mun suurin toive on, että sä rohkaiset mieles ja alat ottaa kontaktia muihin. Mikä estää esim. soittamasta 4:lle ja kysymästä, pääsetkö vaikka niiden bänditreenejä kattomaan? Jos mä vaan voisin, haluaisin sulle kaveriksi, mutta en voi, koska oon sun äiti. Mä rakastan sua ja toivon, ettet vastaa tähän mitään ilkeää. -Ä-

Poika:se estaa etta oon yrittanyt niin monta kertaa jo ja mua on vaan valtelty etten haluu enaan tuntea semmosta

jos ne haluaa olla mun kanssa niin sanokoon ite

Äiti:Minusta näyttää, kuin nää kaksi yrittäisi juuri sitä kertoa sulle, että olisivat halukkaita olemaan sun kavereita. Antaisit niille mahdollisuuden?

Poika:no niin annankin. sanoisivat vaa millon ja missa.

Äiti:Jos joku kaveri pyytää sua kylään tai ulos, niin sanotko joo? Vai alkaako sua jännittää niin, että sanotkin ei, koska pelkäät, ettei se(ystävyys) onnistu?

Poika:en