Xx:n vastaanottokodin yhteenveto 31.1.2013

PERUSTIEDOT
nuori: xx.xx
äiti: xx.xx
isä: xx.xx

1. ASIAKKUUDEN ALKAMINEN JA KESTO
Xx sijoitettiin kiireellisesti Xx:n vastaanottokotiin 27.12.2012.
Kiireellisen sijoituksen perusteina oli vanhempien ja työskentelytahojen huoli Xx:n tilanteesta. Xx on käynyt epäsäännöllisesti koulua koko yläasteen ajan ja lopetti koulunkäynnin kokonaan lokakuussa 2012. Xx on ollut nuorisopsykiatrian asiakkuudessa vuodesta 2011. Xx:lla on ollut lastensuojelun ammatillinen tukihenkilö vuoden 2012 alusta. Kontakteista huolimatta Xx:n vointi pysyi huonona. Tukihenkilö ja nuorisopsykiatrian poliklinikka tekivät joulukuussa lastensuojeluilmoitukset, joissa tuotiin esille erittäin suurta huolta Xx:n tilanteesta, syrjäytymisestä ja yhteiskuntavastaisesta asenteesta. Vanhemmat ovat hakeneet Xx:lle apua. Nyt vanhemmat ovat uupuneita ja keinottomia Xx:n auttamiseksi. Xx:n kasvun ja kehityksen turvaamiseksi sosiaalityöntekijä ja vanhemmat päätyivät sijoittamaan Xx:n kiireellisesti Xx:n vastaanottokotiin.

2. TYÖSKENTELYN KUVAUS
Vastaanotto-osaston tehtävänä on selvittää ja arvioida nuoren ja hänen perheensä kokonaistilannetta sekä tuen ja mahdollisen huostaanoton tarvetta. Nuoren ja perheen tilannetta selvitetään vastaanotto-osastolla moniammatillisena työryhmänä yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Vastaanotto-osastolla Xx:n omaohjaajina ovat toimineet xx.xx ja xx.xx. Perhetyötä on tehnyt xx.xx. Xx:n psykologi xx.xx on tavannut nuorta 18.1.2013. Lisäksi Xx:n kanssa ovat työskennelleet sairaanhoitaja xx.xx ja toimintaterapeutti xx.xx. Sairaanhoitajan haastattelu on tehty 8.1.2013 ja terveystarkastus tehty 20.1.2013.

Xx:n vanhempia on tavattu kolmesti Xx:ssa perhetapaamisissa. Nuoren kanssa asioita on työstetty ja selvitelty omaohjaajakeskusteluiden merkeissä osastolla. Kouluneuvottelu on pidetty koulutilanteen selvittämiseksi 15.1.2013. Tukihenkilö xx.xx on käynyt tapaamassa Xx:a vastaaottokodissa olon aikana sekä osallistunut yhteen neuvotteluun. Lisäksi selvittelyjakson aikana on oltu yhteydessä Xx:n nuorisopsykiatrian lääkäriin xx.xx ja sairaanhoitaja xx.xx:een.

3. TIEDOT PERHEESTÄ/VERKOSTOSTA JA TYÖSKENTELYSTÄ
Xx asuu vanhempiensa kanssa Xx:ssa. Xx on perheen ainoa lapsi. Xx:n perheeseen kuuluvat äiti xx.xx sekä isä xx.xx. Molemmat vanhemmat käyvät töissä.Xx:n hyvinvointi on aiheuttanut huolta jo pidempään.Vanhempien mukaan Xx oli pienempänä arka ja varovainen lapsi, jonka oli hankala solmia ystävyyssuhteita muihin lapsiin. Koulunkäynti sujui kuitenkin hyvin ala-asteen loppupuolelle saakka ja Xx:lla oli myös ystäviä, joihin kuitenkin vanhempien mukaan piti aina välimatkaa, ei päästänyt aidosti lähelleen. Murrosikään tullessa ja koulun vaihtuessa Xx:ssa alkoi näkyä syrjäytymisen merkkejä. Xx vetäytyi pois ystäväpiiristä, lopetti koulunkäynnin ja viestitti, ettei aio enää käydä koulua. Myös isän ja Xx:n yhteinen motocross-harrastus hiipui, koska Xx ei enää halunnut lähteä treeneihin. Vanhemoien mukaan Xx vetäytyi pikkuhiljaa omaan huoneeseensa ja vanhempien ja Xx:n välinen vuorovaikutus vaikeutui  Xx:n kieltäytyessä puhumasta vanhemmille. Keskustelut koulusta, tietokoneen käytöstä ja Xx:n tilanteesta ajautuivat aggressiivisiksi yhteenotoiksi etenkin äidin ja Xx:n välillä. Äiti kertoi kokeneensa Xx:n uhkaavaksi näissä tilanteissa, fyysisiä yhteenottoja ei ollut. Vanhemmat kokevat olevansa keinottomia ja uupuneita auttamaan Xx:a ja ovat hakeneet apua koulusta sekä lastensuojelusta. Vanhemmat ovat kertoneet kotitilanteen vaikuttaneen myös heidän mielialaansa ja kertoivat molempien sairastuneen masennukseen. Äidillä on lääkitys ja oma toimiva hoitokontakti työterveyshuollon kautta, isälle näitä on työterveyshuollon kautta tarjottu, mutta hän ei koe hyötyvänsä terapiasta eikä halua syödä lääkkeitä. Perhe on kokeillut muutaman tapaamisen ajan perheterapiaa, mutta ei koe siitä olleen hyötyä tilanteeseen. Vanhempien ja pojan näkemykset kodin tilanteesta eroavat jyrkästi. Poika kokee, että kotona on ihan hyvä olla eikä ole huolissaan kodin tilanteesta tai näe vanhempien uupumusta ja huolta. Pojan mukaan ainoa ongelma on se, ettei hän käy koulua.

Perheen läheisverkostoon kuuluvat molempien vanhempien vanhemmat, joiden luona perhe vierailee säännöllisesti. Poika ei lähde mukaan näihin tapaamisiin, mutta tulee ihan hyvin toimeen isovanhempiensa kanssa, jos nämä vierailevat perheen kotona. Vanhemmat ovat kertoneet, että heillä on ystäviä, jotka tietävät Xx:n tilanteesta ja joiden kanssa he voivat halutessaan puhua myös vaikeista asioista. Vanhemmat eivät koe, että kukaan läheisverkostosta voisi kuitenkaan olla sen enempää perheen tukena Xx:n tilanteessa.

4. KOULU
Xx käy Xx-koulun 9. luokkaa erityisluokalla. Luokanvalvoja on xx.xx. Xx:lla on vuosiluokkiin sitoutumaton opetussuunnitelma ja hän saa oppilashuoltoryhmän päätöksen mukaisesti erityistukea koulunkäyntiinsä. Xx:lla ei ole todettu oppimisvaikeuksia. Opettajan mukaan Xx suoriutuu tehtävistä hyvin koulussa ollessaan. Koulunkäynnin haasteita ovat runsaat poissaolot sekä motivaation puute.

Poika kuvaa koulunkäynnin tilan muuttuneen kuudennen luokan alussa, kun hän siirtyi Xx:n koulusta Xxx:n kouluun. Tuolloin Xx:n kaveripiiri alkoi kutistua ja koulunkäyntimotivaatio heikentyä. Seitsemännellä luokalla Xx oli kertomansa mukaan alkanut miettiä, mitä järkeä tai hyötyä koulunkäynnistä hänelle on, eikä ollut keksinyt yhtään hyvää syytä. Xx kävi vielä koulussa 8. luokan keväällä noin 2-3 kertaa viikossa ja oli poissa koko helmikuun. Hän sai luokan suoritettua ja suoritti samalla joitakin 7. luokalta jääneitä suorituksia. Yhdeksännen luokan alussa Xx kävi koulussa enää noin 1-2 kertaa viikossa, kunnes lopetti koulunkäynnin kokonaan lokakuussa 2012. Xx on kertonut osastolla ollessaan, että hän on oikeasti yrittänyt käydä koulua, mutta se on vaikeaa, koska hän ei näe siinä mitään järkeä.

Vanhemmat kertovat huomanneensa Xx:n koulunkäytimotivaation hiipumisen 7. luokan aikana ja ovat yrittäneet saada Xx:a käymään koulua tuloksetta. Vanhemmat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä kouluun ja hakeneet Xx:lle tukea ja apua.

Vastaanotto-osastolla ollessaa Xx on käynyt motivoituna aktiivisesti koulua ja kouluneuvottelussa on todettu, että Xx:lla on vielä mahdollisuus suorittaa poissaoloista johtuvat rästit lisätöinä ja saada peruskoulu suoritettua keväällä 2013. Xx on tuonut esille, että käy koulua vastaanottokodissa ollessaan, koska haluaa päästä kotiin.

5. TERVEYS JA HYVINVOINTI
Xx:lla on todettu masennus, johon on lääkitys. Hänellä on kontakti nuorisopsykiatriselle poliklinikalle, jossa lääkeseuranta. Yksilötapaamisia ei ole nyt aktiivisesti. Hoitava lääkäri on xx.xx ja sairaanhoitaja xx.xx.

Xx on ollut keväällä 2011 nuorisopsykiatrian hoitojaksolla Xx:ssa 2 kuukauden ajan. Vanhempien kertoman mukaan hän hyötyi osastojaksosta ja hänessä tapahtui selkeä muutos, Xx oli pirteämpi ja kävi taas koulussa. Kotiin palaamisen jälkeen tilanne kuitenkin huononi uudelleen. Kontakti nuorisopsykiatrian avohoitoon alkoi Xx:n kotiuduttua osastolta kesäkuussa 2011. Xx sitoutui käymään tapaamisissa, mutta ei kokenut hyötyvänsä niistä.

Poika itse ei koe olevansa masentunut. Hän kokee, että masennus-diagnoosi on tekosyy, jota vanhemmat ja viranomaiset käyytävät selittääkseen Xx:n käytöstä. Vastaanottokodissa ollessaan Xx on kyennyt normaaleihin arkitoimiin sekä huolehtimaan itsestään. Xx:lla ei ole osaston ulkopuolella juurikaan sosiaalisia suhteita, mutta hän on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Osastolla Xx tulee hyvin toimeen ohjaajien ja muiden nuorten kanssa ja osallistuu yhteisiin tekemisiin ryhmässä. Koulussa Xx:lla ei ole kavereita ja hän viettää vapaa-aikansa osastolla. Xx on lahjakas piirtämään ja on näyttänyt piirustuksiaan ohjaajille.

Huolta aiheuttaa Xx:n sosiaalisten suhteiden vähyys.. Xx on itse tuonut esiin, että hänestä olisi mukavaa, jos hänellä olisi ystäviä ja on sellaisia joskus yrittänyt hankkia. Myös vanhemmat ovat huolissaan siitä, että Xx:lla ei ole kontakteja oman ikäisiin nuoriin. Vanhempien sekä Xx:n tukihenkilön mukaan Xx on vastaanotto-osastolla ollessaan muuttunut selvästi pirteämmäksi ja on iloisemman oloinen. Tämä ei kuitenkaan näy kotona. Xx ei itse koe muuttuneensa.

Pojalla on hyvin vahvat mielipiteet yhteiskunnasta. Hän ei aio hankkia itselleen koulutusta tai ammattia, sillä ei koe hyötyvänsä niistä mitenkään. Xx ei halua tulevaisuudessa mukaan työelämään, vaan pitää yhteiskuntaa eräänlaisena "oravanpyöränä", josta tulee pyrkiä pois.

6. XX:N VASTAANOTTOKODIN ARVIO NUOREN JA PERHEEN TUEN TARPEESTA
Pojan ja vanhempien käsitys kiireellisen sijoituksen syistä eroavat toisistaan. Pojan mukaan ainoa syy sijoitukseen on se, että hän ei käy koulua. Vanhemmat taas ajattelevat, että koulunkäynnin lisäksi kodin ilmapiirin tulisi muuttua ja Xx:n saada itselleen sosiaalisia kontakteja. Poika haluaa palata kotiin. Vanhemmat eivät ole valmiita ottamaan poikaa kotiin, koska näkevät hänen hyötyneen sijoituksesta ja toivovat sen jatkuvan pidempään, jotta Xx:n kasvu ja kehitys voidaan turvata. Vanhemmat ovat valmiita työskentelemään sen eteen, että pojan kotiinpaluu mahdollistuisi tulevaisuudessa.

Kiireellisen sijoituksen aikana on tullut näkyväksi, että Xx hyötyy sijoituksesta. Xx on alkanut käydä koulua ja hänen mielialansa on parantunut. Xx:n sosiaalisten suhteiden puutteesta on ollut huolta jo pidemmän aikaa, mutta osastolla on kuitenkin tullut näkyväksi, että Xx kykenee luomaan ja pitämään yllä sosiaalisia suhteita.

Työntekijöille on tullut näkyväksi, että vanhempien voimavarat ovat vähissä, eivätkä he sen vuoksi tällä hetkellä pysty tarjoamaan Xx:lle sellaista tukea, jonka avulla Xx saisi peruskoulun käytyä ja tarvitsemiaan sosiaalisia suhteita. Työntekijöille on noussut huolta perheen keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja dynamiikasta. Vanhemmat ovat valmiita työskentelemään tilanteen parantamiseksi, mutta Xx:n työskentelymotivaatio asian suhteen on heikko, koska hän ei näe samoja ongelmia kuin vanhemmat.

Vastaanotto-osaston näkemyksen mukaan Xx hyötyisi pidemmästä sijoituksesta. Sijoituksella voitaisiin turvata Xx:n koulunkäynti, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää koko perheen hyvinvointia. Vanhempien kuntoutuminen nähdään tärkeäksi, jotta he saisivat voimavaroja turvata Xx:n kasvua ja kehitystä.

Xx:lla 23.1.2013
xx.xx ja xx.xx
Ohjaaja ja perhetyöntekijä