Pojalla on jo useamman kuukauden ajan ollut kaverityttö, jota hän tapailee monta kertaa viikossa. He viettävät aikaa meillä, jos poika on kotilomalla tai tytön luona silloin, kun poika on nuorisokodissa. Poikani ja tyttö tulevat hyvin toimeen keskenään ja viihtyvät yhdessä. Pojan mukaan he ovat vain ystäviä, mutta mitenköhän on? Minua kiinnostaisi tietää, miten tytön poikaystävä tähän ystävyyteen suhtautuu, jossa ollaan näin tiiviisti yhdessä ja ollaan yötäkin toisen luona.
Voiko tällaisesta edes kysyä pojalta? Jotenkin tuntuu, että kyse on hänen yksityisasiastaan, johon minulla ei ole syytä puuttua. Silti pelkään, että poika ihastuu tyttöön ikihyvikseen ja tyttö pitää poikaa vain kaverina. Kun olen vierestä seurannut pojan kamppailua masennuksen kanssa tiedän, että sydänsurut voivat olla vaikeampia kuin normiteinillä. Haluaisin, että hänen sydämensä säilyisi ehjänä.
Poika tuntuu iloisemmalta kuin ennen. Hän antaa minun koskea ja välillä halata. Vielä ollaan siinä vaiheessa olotilaa, että tytön ystävyydestä on ollut apua. Eilen, kun tulin kotiin pääsiäisen vietosta äitini luota, poika oli kotona huoneessaan ovi kiinni. Suljetun oven ahdistus iski välittömästi minuun. Jossain vaiheessa iltaa poika kävi keittiössä hakemassa juotavaa, jolloin kerroin hänelle, että minun tulee häntä ikävä aina, kun ovi on kiinni. Loppuillan hän antoi ovensa olla rakosellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti