Aamutuimaan kotona

Heräsin tänä aamuna klo 5 ihan pirteänä. Päätin nousta ylös ja alkaa kirjoitella. Sitä ei enää tule niin usein tehtyä, koska muka ei ole aikaa. Mietin, mikä minut herätti... No, poikahan se siellä takaraivossa oli vain odottanut, että alan miettiä (liikaa).

Päällisin puolin minusta näyttäisi kuin pojalla menisi ihan hyvin elämässään. Olen tämän pääsiäisviikon ollut vapaalla ja kävin pojan luona pitkästä aikaa kylässä. Sain tuntuman, että koulu jatkuu ja hänen mielestään oli hyvä päätös silloin aikanaan jättää logistiikka-opinnot kesken ja siirtyä opiskelemaan graafista suunnittelua. Olivat koulun kanssa tehneet muutamia retkiä museoihin ja olivat vielä menossa kevään aikana jonnekin, olisikohan ollut Kiasmaan.

Miten kerrotaan pojalle diplomaattisesti, että "teepä suursiivous, niin on helpompi hengittää"? Kun tulin hänen luokseen, oli asunnon ilma sakeanaan pölyä ja oli älyttömän tunkkaista. Hänellä on niin paljon laitteita, että ilma on pelkkää lämmintä tunkkaisuutta. On tietokone, muutamat näytöt, kaikki pleikat, musiikkilaitteet jne. Koti on kuitenkin vain yksiö ja kun et ole niin tarkka siisteydestä, tulee helposti TÖRKEÄN LIKAISTA. Kävin keittiössä laittamassa kupin teetä (itsepalvelu, nähkääs) ja oikein sormia syyhysi ottaa rätti ja pesuainetta ja alkaa jynssätä. En sanonut mitään, koska teekuppi oli sentään puhdas. Tekisi mieleni pyytää yhtä päivää ja vapaat kädet.

Lisäksi olen miettinyt hiukan hänen alkoholin käyttöään. Vaikkei hän tiettävästi "biletä" ja ramppaa baareissa, juo hän kuitenkin varmasti kotonaan. Mielijuoma näyttäisi olevan Minttuviina erilaisten lantrinkien kanssa. Hyi hitto, mutta makunsa kullakin. Ei järkevässä käytössä mitään, mutta sitten mietin, kuinka paljon hän mahtaa juoda yksin kotonaan? Se huolestuttaa minua vähän. Yksin juominen ei mielestäni ole hyvä. Vaikka mistä minä mitään tiedän, ehkä vain seurailen tilannetta ja annan pojan elää elämäänsä. Juonhan itsekin viiniä: ruuanlaittoviiniä, ruokaviiniä, seurusteluviiniä ja juhlajuomaa. Välillä ei meinaa ruuanlaitosta tulla mitään ilman neuvoa antavaa lasillista hyvää proseccoa (vai miten se nyt kirjoitetaan).

Tällä lomallani kävin myös parin yön reissussa Tallinnassa. Piti shoppailla ankarasti, mutta kaikki meinasi tyssätä heti alkuunsa hotelliin saapuessani. Antaessani luottokorttia maksuksi hotellin respassa, sepä ei toiminutkaan. Meni ihan sormi suuhun, kun en meinannut ymmärtää, olinhan juuri käyttänyt korttia menestyksekkäästi laivan myymälässä?! Voitte arvata, että tuli tuossa 5 tähden hotellissa hiukan "köyhä" olo. Onneksi olin ottanut käteistä mukaan. Sain sillä ja puhumalla itseni viimein tsekattua sisään. Jäin velkaakin vain 35 euroa. Vähänkö noloa, tuntui kuin kaikki olisivat tuijottaneet suomalaisturistia... Vaikka ei respassa ollut kuin pari muuta vierasta asioimassa samaan aikaan.

Pääsin hotellihuoneeseen ja mietin, että tässäkö tämä nyt oli? Luottokortti ei toimi ja kaikki käteiset meni. Enhän saisi edes ruokaa mistään! Mietin jo lähteväni seuraavalla lautalla takaisin kotiin. Pari paniikkiviestiä ystävilleni ja aloin pikkuhiljaa rauhoittua. Jopa aivoni alkoivat toimia. Olin talvisen Englannin reissumme jälkeen klikannut luottokortilleni ulkomaan käyttökiellon. No, sepä oli fiksua. En ollut muistanut muuttaa asetuksia. Onneksi hotellin wifillä pääsin verkkopankkiini ja sain muutettua asetukset. Huh, päivä ja koko miniloma pelastettu! Lähdin kaupoille, ostin kylpysuolaa ja  tuliaisia ja kävin syömässä. Hotellilla heräsin seuraavana aamuna tietenkin jo viideltä, joten mikäpä sen ihanampaa kuin valmistautua päivään kunnon tuoksukylvyllä.

Minilomani ei tuottanut valtavaa määrää ostoksia. Itselleni löysin kolme paitaa, vaikka olin suunnitellut ostavani jakun, housut ja vielä useampia paitoja. Sen sijaan pojalle olisin löytänyt vaikka mitä. Ja olihan lomanen todella virkistävä kaikkine pikku kommelluksineen, kyllä jälkeenpäin hymyilytti.

Tänään mietin, kummanlaisen päivän luomme miehen kanssa: kierrätyskeskus, kirpputori ja kauppapäivä vai leffa ja lounas ulkona -päivä?